KAUNIS ÄITI

Näin äitienpäivän kunniaksi avaan teille hieman ajatuksiani siitä, miksi olen päätynyt tarjoamaan kurssia nimeltä KAUNIS ÄITI .

Ajatus äideille tarjottavasta informatiivisesta, mutta samalla erittäin käytännönläheisestä kurssista sai alkunsa jo esikoiseni odotusaika. Muutokset raskausaikana eivät aina tuntuneet niin mukavilta, horjuttivat omaa kehosuhdetta sekä aiheuttivat myös kipuja.

Etenkin synnytyksen jälkeen  keväällä 2015 olin itsekin fysioterapeuttina hieman hukassa, mikä olisi soveltuvin tapa tukea palautumista, kun kaikki vauvanhoidosta lapsiperhe aikaan oli aivan uutta. Oma kehokin käyttäytyi uudella tavalla, eikä muun muassa 3 kk jälkeen tuntuvat vielä ihan samalta kuin ennen raskautta. 

Janosin tietoa ja koulutusta. Aloin etsiä itselleni soveltuvia koulutuksia ja löysinkin Terveysliikuntainstituutin järjestämänä mm. pelvisphysio ja “pömpöttääkö” sonopalpaatio-koulutukset. Nämä koulutukset vahvistivat halua kouluttautua tällä saralla lisää ja lisätä tietämystä mm. lantionpohjan fysioterapiasta. En ollut innokkuuteni kanssa kuitenkaan yksin, vaan samaan aikaan joukko supernaisia pisti pystyyn Suomen äitiysfysioterapiayhdistyksen

Oikeastaan vasta tässä kohtaa tajusin, että asiakasryhmä jolle palveluni haluan kohdentaa, ovat juuri äidit.

Äidit, jotka ovat kaikki hyvin erilaisia omine taustoineen ja toisaalta tavoitteineen. Äidit, joiden raskaus, synnytys ja sen jälkeinen palautuminen on edennyt eri tavoin. Osalla enemmän ja vähemmän fyysisiä tai henkisiä arpia keräten. Samalla saaden kauniitakin muistoja matkaltaan äitinä Äidit, jotka ahertavat arjessa, työssä yms.. Äidit, jotka herkästi tulevat arvioiduksi, arvostelluksi.

Äidit joiden pitäisi erityisesti tulla kuulluksi, nähdyksi omaa vahvuuttaan, KAUNEUTTAAN, aistien. Ei vain katseen, vaan myös liikkeen ja tunteen tasolla sekä sosiaalisesti toisten ympäröimänä. Äidit, joille jokaiselle soisin pienen oman hetken.

Tästä ajatuksesta muokkautui kurssini nimi: KAUNIS ÄITI. Haluaisin, että jokainen kurssini osallistuja kokisi kurssini jälkeen itsensä positiivisesti voimaantuneeksi. Ja voisi tyttäreni 3v sanoin todeta peilikuvalleen tyytyväisesti hymyillessään: Minä olen kaunis.

Koska, me kaikki äidit olemme KAUNIITA. ❤

Ilmoittautuminen kursseilleni onnistuu OTA YHTEYTTÄ lomakkeen kautta

TENS-laite kivunhoidossa

Esittelen teille asiakaskäyttökokemusten pohjalta Elle TENS + laitteen.

Lyhyesti todeten TENS/TNS-laitteet soveltuvat joko pitkittyneinen tai akuuttien kiputilojen hoitoon. TENS eli transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio toimii lähettämällä heikkoja sähköimpulsseja hermokudokseen elektrodityynyjen avulla. Tämä lääkkeetön kivunlievityskeino perustuu siihen, että TENS-impulssit auttavat kehoa vapauttamaan sen omia kivunlievitys kemikaaleja mm. endorfiinejä.

Ihmetteletkö, miksi äitiysfysioterapeutti esittelee TENS-laitteen?

Tämä kyseenomainen Elle TENS+ laite soveltuu erinomaisesti käytettäväksi synnytyskipujen hoitoon. Synnytyksen lisäksi laiteessa on eri toiminnot kivunhoitoon sekä lantionpohjan harjoittamiseen. Mutta nyt keskitytään synnyksen kivunlievittämiseen.

Laitteeni ovat olleet käytössä sekä omassa maaliskuisessa synnytyksessäni että muualla Suomessa: Kanta-Hämeessä, Satakunnassa sekä HUS:n alueella. Käyttäjien palautteen kautta pyrin avaamaan Elle+ TENS – laitteiden käyttöä synnytyksessä ja niiden lainauskäytäntöä.

1) Mitä lainaat

Lainatessasi kauttani Elle TENS + laitteen saat paketissa

  • Elle TENS + laitteen kaulanauhalla
  • 2 liitintä, 1 varaliitin
  • 2 paristoa ja 2 varaparistoa
  • säilytyspussin
  • käyttöohjeet suomeksi ja englanniksi

Lisäksi ostat itsellesi 4 kpl isoja elektrodeja, jotka soveltuvat laitteen kanssa käytettäväksi.

2) Laina-aika

Laitteen käyttö on yleisesti turvallista raskausviikon 37 jälkeen, jolloin sen kipua lievittävä hoito voidaan aloittaa, vaikka synnytys ei olisikaan vielä käynnistynyt.

Joidenkin tutkimusten mukaan vain 4 % vauvoista syntyy laskettuna päivänä ja yleisesti syntymät jakaantuvat +/- 2 vko lasketun ajan kohdille. Näin ollen, sopiva aika lainata laite, on yleensä 2-3 vko ennen laskettua aikaa. Palautus synnytyksen jälkeen, kun tarve on päättynyt.

 

3) Käytön ohjeistus

Sain henkilökohtaista opastusta Lauralta, koitin laitetta ja luin ohjeita ennen synnytystä. Kokeilin laitetta parina iltana ennen synnytystä kun supistuksia oli jo.

Laite sisältää selkeät ja kuvalliset ohjeet suomeksi. Näiden lisäksi annan henkilökohtaisen opastuksen laitteen käyttöön, kesto n. 15 min. Tällä haluan taata sen, että laitteen käyttö ja elektrodien asettelu on ymmärretty, jolloin laite on koettu helppokäyttöiseksi. Puoliso tai tukihenkilö voi olla läsnä ohjaustilanteessa. Jos näin ei ole, suositan käymään ohjeet läpi heidän kanssaan myöhemmin, jolloin he voivat auttaa laitteen käytössä.

Käytin laitetta itse, mutta mies auttoi elektrodien kiinnityksissä ja uudelleen laittamisissa

4) Käyttäminen

Laitteen saa ottaa heti käyttöön, kun tarve sitä vaatii.

Synnytyspäivän aamuna otin laitteen kotona käyttöön kun supistukset alkoivat tuntua siltä, että nyt tapahtuu.

Synnytyksen edetessä supistusten voimakkuus ja tiheys kasvaa. Näihin reagoidaan laitteen säädöillä. Laitteesta löytyy erillinen boost vaihde, jota voit hyödyntää supistuksen aikana. Tällöin laite tallentaa muistiin supistusten välin ja supistuksen keston. Omalla kohdallani koin tämän lisäävän hyvässä mielessä hallinnantunnetta.

Käytin laitetta säännöllisesti jokaisen supistuksen kohdalla.

Lisäsin voimakkuutta vähitellen ja käytin laitetta muun kivunlievityksen ohella.

Laite ei sulje pois muita kivunlievityskeinoja ja mikä parasta saat liikkua sen kanssa. Käyttäjät ovat käyttäneet muina kivunhoitokeinoina mm. kaura- ja lämpöpussia, lantion keinuttelua/etunoja-asentoa, selkähierontaa, suihkua, ilokaasua, kipulääkettä, sekä puudutuksia.

Laite tulee kuitenkin poistaa suihkun ja ammeeseen menon ajaksi.  Muuten sen käyttö koko synnytyksen ajan on sallittua, jos ei toisin mainita.

Laite oli käytössä aivan loppuun saakka ja se irrotettiin vasta lapsen synnyttyä

TENS auttaa myös synnytyksen jälkeen tulevissa kohdun jälkisupistuksissa, jotka etenkin uudelleen synnyttäjillä saattavat tuntua voimakkaammin. Itse jatkoin niiden vuoksi laitteen käyttöä vielä synnytyksenkin jälkeen.

5) Mielipiteitä

Laite toimi mielestäni erinomaisesti selässä tuntuneisiin supistuksiin ja oli konkreettista tekemistä avautumisvaiheessa.

Laite toimi kivunlievityksessä hyvin erityisesti synnytyksen alkuvaiheessa ja ilokaasun kanssa. Loppuvaiheessa en kokenut, että siitä oli enää niin paljoa hyötyä, vaan rupesi ennemminkin ”ärsyttämään” se tykytys. Varmaan olisi riittänyt ilokaasun kanssa hyvin jos avautumisvaihe olisi ollut nopeampi.

Suosittelen ehdottoman lämpimästi TENS-laitetta ja käyttäisin sitä varmasti itsekin uudelleen, jos olisin vielä synnyttämässä. Aluksi itsekin ajattelin, että sähköimpulssi tuntuu kurjalta ja mielleyhtymä oli johonkin ihan toiseen, mutta ei se ollut ollenkaan niin, päinvastoin. Joten mahdollisista epäluuloista huolimatta kannattaa mielestäni ehdottomasti kokeilla!

Toimiva laite ja ennen pahimpia kipuja laitteen kanssa pärjäsi hyvin. 🙂 Ottaisin laitteen uudelleen synnytykseen mukaan sekä voin suositella lämpimästi sitä myös muille.

Laite oli automatkan pelastus, meiltä kun oli n. 40km sairaalaan. Olisi pitänyt kokeilla jo esikoisen synnytyksessä!

Varaa omasi ajoissa ottamalla yhteyttä ja valmistaudu synnytykseen ❤

 

Syksy 2017

Elokuun viilenevät illat tuovat sanoman kesän taittumisesta syksyksi. Syksy tuo mukanaan uutta ja vanhaa.

Lauran liike siirtyy uusiin kokoNaisuus- tiloihin tuottamaan palvelunsa. Tilat sijaitsevat aivan Hämeenlinnan torin vieressä, katutasossa, osoitteessa Sibeliuksenkatu 4. Tiloissa hyörivät päätoimisemmin Tanja (kätilö/urheiluhieroja) ja Niina (urheiluhieroja).

Syksyllä palveluistani löytyy

Äideille tulossa:

  • KAUNIS ÄITI, odottaa- workshop raskaana oleville, keskittyen kehonhuoltoon ja synnytykseen valmentautumiseen
  • KAUNIS ÄITI, synnyttäneet – workshop, jossa keskitytään äideille soveltuviin harjoituksiin jo heti synnytyksen jälkeen tukien raskaudesta palautumista.

IMG-20161203-WA0006 (2)

Yksilöaikoja teen rajallisesti tämän syksyn, mutta ota rohkeasti yhteyttä

  • Äitiysfysioterapiapalvelut odotukseen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan kotikäynteinä.
  • Varmuutta vanhemmuuteen yksilökäynti kotikäyntinä

Pysyhän kuulolla! 🙂

Suomen äitiysfysioterapeutit ry

Suomen äitiysfysioterapeutit yhdistys perustettiin 1.4.2017.

Nyt on yhdistyksen sivut julkaistu ja sieltä löytyy äitiysfysioterapeuttien yhteystiedot, mukaan lukien omani. Katso https://www.aitiysfysioterapia.fi/

Yhdistys löytyy myös facebookista nimellään.

Aion tulevaisuudessa avata blogissani äitiysfysioterapiaa tarkemmin. Lyhyesti voidaan todeta äitiysfysioterapeutin tukevan äitien hyvinvointia raskausajasta synnytyksen jälkeiseen aikaan. Synnytyksen jälkeisestä kuntoutuksesta julkisuutta on saanut vatsalihasten erkauman kuntoutttaminen, muta kuntoutus on myös laajempaa. Saan tänään luettavakseni HS:n kirjoituksen aiheesta, joka julkaistiin maksullisena tällä viikolla http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005242984.html?share=ed385928dbbe87e24826138b37182cbb

Happiest Baby

Vauvoille luontaista on itkeä. Se on keino kertoa omasta tarpeesta, johon tulee vastata. Osa vauvoista itkee rauhoittumatta useita tunteja päivässä. Tämä vaikuttaa oleellisesti perheen elämään ja vanhemmat  voivat tuntea voimattomuutta.

dav

Lauran liike: Happiest baby metodi

Happiest baby- menetelmä on amerikkalaisen lääkärin, Harvey Karp:n kehittämä. Menetelmä perustuu ajatukselle, että vauvalla on monien muiden refleksien ohella rauhoittumisrefleksi, samoin kuin vauvalla on tarpeellinen itkurefleksi. Rauhoittumisrefleksi saadaan esiin toteuttamalla viisi eri triggeriä, luomalla vauvalle kohtuolosuhteet. Näistä tirggereistä puhutaan viitenä ässänä eli 5 S.

  1. Kapalointi (Swaddle)
  2. Kylki- maha – asento (Side/Stomach position)
  3. Suhina (Shushing)
  4. Keinuttelu (Swinging)
  5. Imeminen (Sucking)
  6. Nukkuminen (Sleep)
dav

Lauran liike: Happiest baby metodi

Menetelmä soveltuu etenkin terveille lapsille kahdesta viikosta kolmeen-neljään kuukauteen. Tärkeintä on, että vauvan perustarpeet on tyydytetty.  Muun muassa vauvaa on huomioitu, vaippa on puhdas eikä vauva ole nälkäinen.

Kävin metodin koulutuksen marraskuussa 2011 Tamk:ssa ja koulutusmateriaali toimiikin tämän kirjoituksen lähteenä. Käytännössä olen metodia saanut toteuttaa maaliskuussa 2017 syntyneen poikamme kohdalla. Puolisoni kanssa olemme todenneet menetelmän tehokkaaksi. Kahden lapsen kohdalla erityisen tärkeää on ollut, että puoliso pystyy hyvin osallistumaan vauvan rahoittamiseen.

Tietouttani metodin suhteen jaan sekä Varmuutta vanhemmuuteen vauvahierontakurssillani (https://lauranliike.fi/varmuutta-vanhemmuuteen-vauvahierontakurssi/) että kotikäynneillä.

Metodi ei poissulje muita hyväksi todettuja vauva rauhoittamismenetelmiä. Näitä ovat mm. vauvahieronta, vauvan kantaminen ja kävely.

Lähde:

Happiest Baby -koulutus 24.11.2016, Tamk:ssa. Kouluttaja Elisa Botha, TtM, kätilö, th, lehtori (TAMK) sekä tutkija Tampereen Yliopistossa.

sekä kurssilta saatu DVD materiaali

Alla ViVa:n tekemä Yuotube esitys aiheesta.

 

Vauvahieronta

Vahvistaa yleiskuntoa, vilkastuttaa verenkiertoa, syventää hengitystä sekä parantaa ruuansulatusta. Tässä muutama esimerkki, jotka on tieteellisesti todistettu vauvahieronnan positiiviksi vaikutuksiksi, mm. tutkittaessa keskosia. Nämä näkyvät vauvassa rauhallisuutena ja tyytyväisyytenä, kun mahdolliset mahavaivat ja lihasjännitykset helpottuvat sekä unenlaatu syventyy . Päästäkseen näihin vauvahieronnan positiivisiin vaikutuksiin tulisi hieronnan olla toistuvaa ja säännöllistä, linkittyen esimerkiksi vauvan hoitotoimien yhteyteen.

Vauvahieronnan muodoista tunnetuin on Intialainen vauvahieronta, jonka oppeihin myös käymäni koulutukset ovat perustuneet. Vauvahieronnassa kosketetaan vauvaa erilaisin tyylein rytmisesti ympäri kehoa. Kosketuksen tiedetään laskevan stressitasoa, jolloin se auttaa vauvan aivoja rauhoittumaan. Tällä on merkitystä vauvan oppimiselle ja keskushermoston kehittymiselle, joka on kiivaimillaan ensimmäiset 18 kk. Samalla kosketuksen kautta vauva oppii oman kehonsa rajat lisäten näin vauvan kehotietoisuutta, vaikuttaen positiisisesti motoriseen oppimiseen.

Lapsen kasvatuksessa varhainen vuorovaikutus on avainasemassa. Kosketuksen sekä katsekontaktin kautta vahvistetaan varhaista vuorovaikutusta. Oksitosiinihormonin vapautuessa parhaimmillaan vauvahieronta aiheuttaa hyvän olon tunnetta sekä vauvassa että hierojassa. Ja mikä parasta: vauvahierontaa ei tarvitse lopettaa vauvan kasvaessa! Se vain muuttaa muotoaan perheen mukana esim. taaperon vaatimaksi satuhieronnaksi.

dav

Lauran liike: vauvahieronta

Itse innostuin vauvahieronnasta jo fysioterapiaopintojeni aikana. Varsinaisen käytännön sysäyksen antoi ensimmäisen lapseni syntymä. Hänen kanssaan kävimme myös aiheeseen liittyviä kursseja.

Haluan olla jakamassa tätä vauvahieronnan ilosanomaa, jota perheemme on kokenut. Järjestänkin Varmuutta vanhemmuuteen vauvahierontakursin su 11.6. klo 13-15 Sporttallilla, HML. Kurssilla tutustutaan käytännössä vauvahierontaan, jaan myös tietoa vauvan ergonomisesta ja turvallisesta kantamisesta sekä vauvan rahoittamisesta Happiest Baby metodin avulla. Näistä tulossa blogikirjoituksia tulevilla viikoilla.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot vauvahierontakurssille nettisivujeni kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä minuun. Lisätietoja jaan mielelläni. Jos pienryhmässä toteutettu kurssi ei sovellu teille, teen ohjauksia myös kotikäynteinä.

Lähteinä mm:

  • Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mantila. Lääkärilehti 14/2005
  • Koulutusmateriaalit
  • PubMed, hakusana: Baby massage.

Puhise ja puhku

Muista hengittää! Tämän hyvinkin itsestään selvältä kuulostavan lausahduksen olet saattanut kuulla eri tilanteissa tai olet lausunut sen itsellesi. Hengittäminen on täällä pallolla tallustamisen elinehto. Taloudellisesti tehtäväessä se kuluttaa vain 5% kokonaisenergian kulutuksestamme. Hengitettäessä sisään täytämme keuhkot ja hengittäessä ulos tyhjennämme ne. Vai tapahtuuko näin?

Taloudellisesti tehokkaan sisäänhengityksen huomaamme ulkoisesti siitä, että ylävatsa kohoaa. Tällöin pallea eli tärkein hengityslihaksemme, tekee työtä oikein. Sisäänhengittäessä se laajentaa kylkivälilihasten avustuksella rintakehää ja uloshengittäessä supistaa. Se toimii kuin sateenvarjo, joka avataan ja suljetaan.

Sateenvarjon tavoin liike ei suuntaudu vain eteen. Rintakehämme joustaa sekä sivuille että taakse. Tämän asian oivaltaminen lisää liikkuvuutta rintakehään. Rintakehään, jossa kylkiluut niveltyvät rankamme rintanikamiin takana ja edessä suuriosa niistä kiinnittyy rintalastaamme.

Innostankin sinua tällä postauksella tarkastelemaan kuinka syvään osaat hengittää ja päästätkö kaiken ilman pois. Tehokkaimmin homma hoituu ohjaamalla hengitys nenän kautta sisään ja päästämällä ilma suun kautta ulos.

Normaaliin hengitykseen kuuluu sisään- ja uloshengityksen lisäksi huomaamaton tauko ennen seuraavaa sisäänhengitystä. Hengitysrytmimme on levossa noin 12-16 hengitystä minuutissa. Ja, jotta hiilidioksidi todella poistuu uloshengityksen myötä, on uloshengitys puolet sisäänhengitystä pidempi.

Vapun alla hyviä harjoituksia ovat:

  • serpentiinin, ilmapallojen ja saippukuplien puhallusdav
  • ilmapallon pitäminen ilmassa puhaltamalla
  • ja tärkeimpänä hengästyttävä liikunta

Lähteet:

Hengitysliitto Helin Hengitä ja Hengästy opas. http://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/hengitajahengasty.pdf

Pala liikuntapiirakkaa

Liikuntapiirakka. Kuulostaakos sana tutulta. Ensimmäinen liikuntapiirakka lanseerattiin vuonna 2004 ja sitä muutettiin ”parempaan” piirakkamuotoon vuonna 2009. Silti hyvin monelle suomalainen liikuntapiirakka on tuntematon,  vaikkakin sen sisältö saattaakin olla tuttu.

Liiku ainakin 10 min kerrallaan tai puoli tuntia 5xvko:ssa

Muista myös lihaskunto ja -huolto

Olet saattanut kuulla  nämä ohjeet, jotka sisältyvät aikuisille suunnattuun liikuntapiirakkaan. Liikuntapiirakka kuvantaa viikottaisen terveysliikuntasuosituksen samalla tavoin kuin lautasmalli on kuvantanut ravitsemussuosituksia.

1737-Liikuntapiirakka_723_x_396

Terveysliikuntasuositukset pohjautuvat Yhdysvaltain terveysviraston julkaisemiin suosituksiin, jotka on koottu tieteellisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta.  Omat liikuntapiirakat löytyy myös +65-vuotiaille sekä soveltavat liikuntapiirakat sairauden tai toimintakyvyn aleneman vuoksi sekä, jos käytössä on liikkumisen apuvälineitä.

Omalla kohdallani kestävyyskuntoharjottelu on tällä hetkellä reipasta kävelyä ja arkiliikuntaa, kun toisen lapsemme syntymästä on melkein kolme viikkoa. Alkuunsa tein juuri 10-15 min kävelylenkkejä, mutta nyt matka- ja aika ovat pidentyneet. Kestävyyskuntopuolella tuo 2,5 h /vko:ssa täyttyykin nopeasti. Toisin on lihaskunto- ja liikehallinnan kohdalla, jota tulisi olla ainakin kaksi kertaa viikossa. Parhaiten saan venyttelyt, tasapainoharjoitteet sekä lihaskuntoliikkeet tehtyä, kun yhdistän ne ulkoiluun tai tiettyihin arjenaskareisiin. Näin ne hoituvat huomaamatta.

Pohditko jo, minkälainen on sinun viikottainen liikuntapiirakkasi?

UKK:n nettisivuilta pääset testaamaan liikkumisesi ja samassa testissä pohditaan myös päivittäistä inaktiivisuuttasi. Suosittelen tekemään testin! http://www.ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi/

Hienoa, jos kohdallasi liikkumisesi ylittää jo reilusti terveysliikuntasuositukset. Jos kuitenkaan näin ei ole, antaa liikuntapiirakka vinkkejä lajeihin/tapoihin joita voi kokeilla. Tärkeintä on tehdä liikuntapiirakastaan juuri omannäköisensä.

Loppuun haluan laittaa vielä kuvan, jossa on tähän aiheeseen sopiva teksti. Kuvan pongasin tällä viikolla Kantava kosketus perhevalmennuksia kanssani ohjaavan Tanja Korjuksen (kätilö, hieroja) facebook-seinältä.

rakasta itseäsi

Lähteet:

http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka

 

Ryhtiliike

Maanantai on hyvä päivä aloittaa ryhtiliikkeellä. Pysyvimmät muutokset lähtevät pienistä teoista, joista muodostuu toistuessaan hyviä tapoja arkeen. Tänään vinkkaankin erinomaisesta liikkeestä, joka auttaa ryhdin paremmassa hallinnassa. Etenkin, kun työmme ja askareemme suuntautuvat usein eteen ja jopa alaspäin.

Kyseessä on käsien pyörittely!

Tämä hyvin yksinkertainen liike auttaa ylläpitämään pallomaisen olkanivelemme kunnossa venyttäen samalla dynaamisesti hartiarenkaan ja rinnan alueen lihaksia. Liikkeessä ihaninta on se, että sen voi tehdä istuen, seisten tai liikkeessä.

bty

Suorista itsesi. Vie vuorokäsi ylös peukalo edellä. Vartalon saat liikkeeseen hyvin mukaan kun seuraat katseella kätesi liikettä. Tämä myös helpottaa käden ojennusta. Tee omien rajoitusten mukaan. Muista pyörittää sekä eteen että taaksepäin!

****

Työpäivän jälkeen lisätehoa liikkeen rentouttavaan vaikutukseen antaa hengityksen ottaminen mukaan liikkeeseen. Hengitä siis sisään kun viet kättä ylöspäin ja päästä se takaisin kylkeen pitkän uloshengityksen aikana. 🙂

Naiselle

Näin naistenpäivän kunniaksi avaan blogini. Tämän kertainen aiheeni lähinnä esittelee lihakset, jotka jätetään usein paitsioon. Nämä lihakset ovat lantionpohjalihakset. Ne löytyvät sekä naisilta että miehiltä, mutta erityisesti naisten tulisi jo varhain kiinnittää huomiota niiden kuntoon, ennen kuin lirahtaa.

Näiden lihasten tärkeinä tehtävinä on

  1. Tukea ja supistaa virtsaputkea, emätintä ja peräsuolta, ehkäisten näin pidätysongelmia ja laskeumaa
  2. Kannatella sisäelimiä
  3. Luoda keskivartalon tuki toimien yhteistyössä pallean sekä syvien vatsa- ja selkälihasten kanssa
  4. Mielihyvän aistiminen seksuaalitoiminnoissa  ja -nautinnossa.

Anatomisesti lantionpohja koostuu kolmesta päällekkäisestä lihaskerroksesta, jotka lähentävät ja kohottavat. Suurinosa lantiopohjan lihasten lihassoluista on kestävyystyyppisiä. Ylipaino, raskaus, liian kuormittava liikunta (esim. maratonjuoksu) sekä hormonaaliset muutokset mm. tuovat omat haasteensa näille lihaksille. Nämä lihakset tulisikin pitää kunnossa ja mielessä aina!

Tärkeintä ennen niiden varsinaista treenaamista on lähteä tunnistamaan nämä piilossa olevat lihakset. Oppia aktivoimaan ja rentouttamaan ne.

Mutta kuinka löydät ne?

  • Kertaluontaisesti voit koittaa pysäyttää virtsasuihkun virtsatessasi
  • Laittamalla peukalon tai kaksi sormea emättimeen voit koittaa hakea kevyttä puristusta
  • Katsastamalla peilin kautta näetkö pientä liikettä

Tunnistamisessa tärkeintä ei ole voima. Aloita jännittäminen peräaukon suulta edeten kohti virtsaputkea, kuin sulkisit vetoketjun.  Jatka supistusta sisään ja ylöspäin, kunnes tunnet kuin jotain nostettaisiin alavatsassasi. Hakiessasi jännitystä anna hengityksen virrata ja pidä ulkoiset lihakset rentoina. Palauta jännitys päinvastaisessa järjestyksessä. Pyri tunnistamaan jännityksen alkaminen, lopetus ja rentous.

Tunnistamisessa auttaa esimerkiksi istuminen jumppapallon tai pyyhkeen päällä satulamallisesti. Mutta, koska näitä lihaksia tarvitsemme eri asennoissa, tulisi tunnistamista harjoittaa myös eri asennoissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Tsemppiä tunnistamisharjotuksiin!

 

Lähteinä mm: